Jalkaterän ja nilkan terveys

Jalkaterä ja nilkka koostuvat useista pienistä luista, lihaksista, jänteistä, nivelistä ja nivelsiteistä.  

Jalkaterään tuleva verenkierto ravitsee jalkaterää. Nestekierto hoitaa aineenvaihdunnan tuotteita. Hermosto huolehtii informaation välittämisestä.  Iho suojaa ulkoisilta ärsykkeiltä.

Kokonaisuudessaan jalkaterä ja nilkkanivel ovat meidän liikkumisen perusta.
Niinkuin talossa myös kehossa pätee väite:
"Kun perustus on kunnossa voi perustuksen päälle rakentaa terveen talon." 

Jalkaterän hyvinvointi on äärimmäisen tärkeä. Hyvinvoinnin ylläpitäminen on aina helpompaa kuin ongelmien korjaaminen. Onneksi kehollamme on kyky muuntua ja parantua. Hyvillä toimintatavoilla ja oikeanlaisella liikkeellä voimme ylläpitää jalkaterän terveyttä ja  jopa poistaa tietynlaisia jalkaterän ongelmia. Tekstin lopussa näkyvällä videolla tehtävätä liikkeet on tarkoitettu terveen jalan hyvinvointia ylläpitävään liikuttamiseen. Kaikki jalkaterän ongelmat ovat yksilöllisiä ja vaativat siksi aina yksilöllisen kuntoutusohjelman. Jos sinulla on ongelmia jalkaterässä, voit kuitenkin tehdä videolla näkyviä liikkeitä varovasti, huomioiden oman jalkaterän ja nilkan liikkuvuuden. Mikään liikkeistä ei tulisi tuottaa kipua tai jättää jalkaa kipeämmäksi, kuin ennen harjoittelua.

Tärkeintä jalakaterän hyvinvoinnille on se, että ymmärttää oman jalkaterän tarpeet ja mahdollisuudet. Jokainen jalkaterä on omanlaisensa ja jokaisella jalkaterällä omanlaisensa haasteet, jos haasteita on. Joskus haasteet tulevat ylempää kehosta, joskus jalkaterässä itsessään on rakenteita, jotka voivat vaikuttaa sen luonnollisen liikkeen häiriöihin. Parhaimmillaan jalkaterä on kimmoisa, joustava sekä vahva ja liikkuminen on nautinnollista. 

Jalkaterän rakenne

Varpaissa on kolme niveltä, paitsi isovarpassa vain kaksi. Nivelet ovat sarananivelilä ja ne liikkuvat joko yhteen tai kahteen suuntaan. Varpaan tyvinivelet, jotka niveltyvät jalkaterän viiteen jalkapöydän luuhun, liikkuvat kahteen suuntaan - koukkuun ja ojennuksee- samalla tavalla kuin sormien rystysten nivelet. Varpaiden pikkunivelet liikkuvat vain koukkuun, kuten sormen nivelet. Tämän varpaiden nivelten liikkeen voi helposti kokeilla taivuttamalla varpaita koukkuun ja suoraksi. Varpaiden tyvinivelen (rystysten) kohdalla varpaita voi taivuttaa myös ylöspäin. Tämä varpaiden koukistus ylöspäin takaa sen, että voimme kävellessä ja juostessa käyttää varpaiden antamaa kimmoisuutta ja voimaa eteepäin- tai ylöspäin menevässä liikkeessä.

Varpaat niveltyvät viiteen jalkapöydän luuhun, jotaka taas niveltyvät tyvipäästään jalkapöydän pikkuluihin. Tämä nivelliitos on lähes liikkumaton ja on vahvasti nivelsiteiden tukema liitos. Pienet jalkapöydänluut niveltyvät toisiinsa ja takareunaltaan nilkan kahteen luuhun; kantaluuhun ja telaluuhun. Kantaluu sijaitsee alempana ja telaluu ylempänä sääriluun ja pohjeluun päiden - kehräsluiden -  välissä. Telaluun ja kantaluun välinen nivel on liikkuva ja siinä nivelessä tapahtuu jalkaterän sisään ja ulos kierto. Ylemmässä nilkkanivelessä, eli nivel telaluun ja sääriluun ja pohjeluun välillä tapahtuu nilkan koukistus ja ojennus. Kaikkia näitä niveliä suojaa nivelkapseli ja vahvat nivelsiteet. 

Nivelten, nivelkapseleiden ja nivelsiteiden päällä sijaitsee vahvat jalkapohjaa tukevat jänteiset poikittais ja pitkittäiskaaren tuet sekä vahvat lihaksisest rakenteet. Jalkapohjassa lihakset ulottuvat kantaluusta varpaiden kärkiin saakka. Jalkapöydän päällä lihakset tulevat säären etupuolelta saakka. Jänteiset kudokset on helppo tunnistaa jalkapöydän päältä tunnustelemalla. Pohkeen lihakset ja nilkkaa ojentavat lihakset kiinnittyvät kantapäähän kehon paksuimman jänteen akillesjänteen avulla. Akillesjänteen kiinnitys kantaluuhun on erityisen tärkeä pitää joustavana. Samoin jalkapohjan vahvat lihakset sekä kaarituet. 

Nilkan niveliä voi liikutella helposti kahteen suuntaan. Nilkka ei sinällään pyöri ympäri, mutta nilkan pyörittäminen vetreyttää mukavati koko nilkkanivelten alueen. 

Video on tarkoitettu jalkaterien hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Kivillä hyppiminen, paljain jaloin kävely, puissa kiipeily on mahdollista myös iäkkämpänä, jos vain antaa jalkapohjille ja nilkoille mahdollisuuden muistaa monimutkaisia ja epätasaisia liikeratoja. Kaikki traumat ja vammat on siis hyvä hoitaa kuntoon ammattilaisten avulla, jotta liikkumisesta voi nauttia. 

Ihana äitin nyt jo 82 vuotias hyppii vielä kivillä. Homma on hidasta ja tukea tarvitsee aikaajoi, isoille kiville ei enää uskalla mennä, mutta lapsenlapsenlapsen kanssa on kiva olla, kun voi kävellä saaren kivikkoisella rannalla pelkäämättä kokoajan kaatuvansa. 

Ehkä jalkaterien hyvä kunto on peritty ominaisuus, ehkä harjoittelun ja jumpan tulos.