Vuorovaikutus

Vuorovaikutus

Ihmiset, joita tapaamme töissö ovat kaikki erilaisia. He saattavat edustaa meille täysin vierasta kulttuuria. Heidän mielipiteensä voivat erota täysin omista mielipiteistämme. Heidän kehonsa saattaa näyttää vastenmieliseltä. Heidän sanansa saattavat loukata. Heidän käytöksensä saattaa olla uhkaavaa. 

Siitä huolimatta me hoitajina olemme vastuussa vuorovaikutuksen onnistumisesta. Emme tule aina siinä onnistumaan teimmepä mitä hyvänsä. Voimme aina kuitenkin peilat omaa toimintaamme ja omia reaktioitamme. Voimme miettiä miten tilanteessa olisi voinut toimia toisin, jotta kommunikaatio olisi onnistunut. 

Meidän motivaatio, asenteet, mileipiteet ja tunteet ovat osa meitä. Ne näkyvät ulospäin, emmekä voi niitä piilottaa, mutta voimme avautua hyväksymään toistemme erilaisuuden. Tämän avautumisen kautta omat mielipiteemme ja asenteemme eivät ole hyvän vuorovaikutuksen ja kommunikaation esteenä. 

Omaa motivaatiota tekemäänsä työhön kannattaa tarkastella rauhassa. Hoitajan perustyö on toisten auttaminen. Kun toisten auttaminen on syvin motivaatiomme voi hoitotyössä onnistua hyvin omista mielipiteistä, asenteesta ja tunteista huolimatta. Motivaatio on kaiken kantava voima, joka tukee kaikkea tekemistämme, siksi on hyvin tärkeä aika-ajoin palautella mieleen ja pohtia, miksi on päätynyt hoitoalalle ja miksi hoitotyötä haluaa tehdä. 

Jos vuorovaikutus toisen ihmisen kanssa on mennyt pieleen on helppo osoittaa toista sormella ja tuomita toisen ihmisen käytös. On helppo todeta, ettei tilanteessa olisi voinut toimia toisin, koska toinen käyttäytyi sopimattomasti. Tärkeämpää kuin toisen tuomitseminen  tilanteesta on kuitenkin pyrkiä huomioimaan hankalaan tilanteeseen johtaneet toimintamallit ja vuorovaikutus.  On tärkeä miettiä tapahtumaan johtaneet toimintamallit ja ajatella uusia, erilaisia toimintamalleja, jotta samankaltaisia hankalia tilanteita ei syntyisi.

Jos otamme periaatteksi sen, että voimme muuttaa vain omaa toimintaamme, voimme lähtökohtaisesti oppia katsomaan erilaisia tilanteita neutraalisti. Voimme oppia näkemään vuorovaikutukseen vaikuttavat hienovaraisemmat kommunikaation muodot ja miettiä mitkä toimintamallit omassa vuorovaikutuksessa johtivat hankalaan tilanteeseen. 

Ei tarvitse olla meditaatio mestari, pystyäkseen muuttamaan omaa suhtautumistapaa erilaisiin tilanteisiin. Suhtautumistavan muutos voi avata uusia mahdollisuuksia nähdä tilanne ja oma työ avoimemmin. Tilanteet, jotka aikaisemmin ovat olleet raskaita, voivat muuttua helpommiksi kohdat. 

Näin voimme helpottaa oman työmme raskautta sekä auttaa asikastamme/potilastamme saamaan parempi kokemus hoitokäynnistään.

Oletan, että meillä jokaisella hoitajalla on sekä hyviä, että huonoja kokemuksia vuorovaikutus tilanteista. Mikä hienointa tässä koulutuksessa on se, että voimme löytää uusia toimintamalleja ja tapoja, joiden avulla vaikeat tilanteet helpottuvat ja työn stressaavuus vähenee. 

Mitä enemmän meillä on onnistumisen kokemuksia ja oikeita ratkaisumalleja vaikeisiinkin tilanteisiin, sitä helpompi meidän on tehdä tätä rakastamaamme työtä.

Miten kehittää vuorovaikutustaitoja

  1. Muista olla läsnä ja kuunnella
  2. Varmista, että olet ymmärtänyt kuulemasi 
  3. Kerro selkeästi miten asiakkaan/potilaan tilanteessa tullaan toimimaan
  4. Varmista, että asiakas/potilas ymmärtää miten tilanteessa tullaa toimimaa
  5. Suurin osa kommunikaatiosta tapahtuu ei verbaalisesti, muista siis hyväksyä asiakas/potilas kokanisuudessaan, tuomitsematta.
  6. Kun asiakkaalla ei ole kykyä kommunikoida verbaalisesti käytä muita osaamiasi kommunikaatio taitoja; eleet, ilmeet ja kosketus ovat voimakkaita viestinnän välineitä.

Tuo koulutukseen mukanasi kysymyksiä ja kertomuksia vaikeista tilanteista. Mietitään yhdessä miten tilanteen olisi voinut hoitaa toisin, mitkä olivat niitä hetkiä, kun aisaa olisi voinut muuttaa.